Kasvava ympäristötietoisuus näkyy tämän päivän viinivalinnoissa. Koska meillä Suomessa ei – marjaviinejä lukuun ottamatta – tuoteta viiniä, emme voi nauttia ”lähiviiniä” omalta alueeltamme, kuten Euroopan viinimaissa. Ekologisia viinejä suosiva suomalainen saattaa valita eurooppalaisen viinin jo siksi, että ajattelee sen kuljettamisen kuormittavan vähemmän ympäristöämme. Onko Euroopasta tulevilla viineillä uuden maailman viinejä pienempi hiilijalanjälki?
Jos katsotaan maantieteellistä kuljetusetäisyyttä, Eurooppa on lähellä. Mutta jos tarkastellaan sitä, millä ja miten viiniä kuljetetaan, Uuden maailman viinien hiilijalanjäljet yllättävät positiivisesti.
Kuljetusmuoto vaikuttaa hiilijalanjälkeen
Vaikka Chile ja Argentiina sijaitsevat miltei toisella puolen maapalloa, ei viinien kuljettaminen sieltä tänne kuormita ympäristöä sen enempää kuin Euroopasta Suomeen. Päästötilastojen valossa asia on päinvastoin. Esimerkiksi Chilestä viinit tuodaan rahtilaivoilla, joiden päästöt ovat selvästi pienemmät kuin Etelä- ja Keski-Euroopasta tulevien rekkarahtien.
Ajoneuvojen paikkatietoja hyödyntävä EcoTransIT World (Ecological Transport Information Tool for Worldwide Transports) on kätevä laskuri, joka mittaa ja laskee kaikkien eri kuljetusmuotojen energiankulutuksen ja hiilidioksidipäästöt. Mittauksissa huomioidaan polttoaineen tuotannossa syntyvät päästöt, polttoaineen matka öljynlähteeltä kulkuneuvoon sekä kulkuneuvon käytöstä aiheutuvat päästöt. Jotta luvut olisivat vertailukelpoisia, päästöt ilmoitetaan kasvihuonekaasupäästöinä eli hiilidioksidiekvivalentteina (CO2e).
EcoTransIT-lukujen valossa voidaan tarkastella esimerkiksi 24,5 tonnin viinikuorman hiilijalanjälkeä Chilen Santiagosta tai Ranskan Bourgognen Beaunesta Turkuun. Esimerkkikuorma koostuu 30 lavasta, joissa kussakin on 720 kevytlasipulloon (paino tyhjänä 420 grammaa) pakattua viiniä, eli yhteensä 21 600 pulloa.
- Santiago–Turku-kuorman päästöt ovat 3,29 tonnia hiilidioksidiekvivalenteiksi laskettuna.
- Beaune–Turku-kuorman päästöt ovat 4,10 tonnia hiilidioksidiekvivalenteiksi laskettuna.
- Vertailun vuoksi: Italian Veronasta Turkuun saapuvan kuorman vastaava luku on 4,55 tonnia ja Uuden-Seelannin Aucklandista laivattavan Turku-kuorman 3,99 tonnia.
Isompi rahti, pienempi hiilijalanjälki
Kuljetustavan ohella avainasemassa on kuljetettavien viinien määrä. Kontin koolla ja täyttöasteella on väliä: täysi iso kontti on hiilijalanjälkimielessä optimaalisin vaihtoehto.
– Jos mietitään sitä, että ani harva – jos kukaan – Suomeen viiniä tuovista tahoista saa tuotua täysiä kontillisia esimerkiksi Bourgognesta, niin siinäkin mielessä Valparaíson satamakaupungista lähtevän täyden chileläiskontin hiilijalanjälki on pienempi kuin Beaunesta tai Dijonista maateitse tulevan pikkukuorman, toteaa Master of Wine Tuomas Meriluoto.
Pieni kuormakoko voi Meriluodon mukaan juontua esimerkiksi viinien vaikeasta saatavuudesta, vähäisestä menekistä tai hintapisteistä.
– Voi myös olla, että ennen rekkakuljetusta pienempi auto on noukkinut muutaman laatikon yhdeltä pikkutilalta ja muutaman toiselta. Pienten erien kuljettelusta syntyy aina lisäpäästöjä. Jos tuottajalla on valikoimissaan jokin isompimenekkinen tuote, kontit saadaan helpommin täyteen, ja näin pienemmän myynnin erikoisherkut tulevat perille samalla hiilijalanjäljellä.
Cono Surin tavoitteena hiilineutraalit viinit
Viinien hiilijalanjälkeen vaikuttavat toki muutkin tekijät kuin kuljetukset. Viljely vie vettä ja työkoneet polttoainetta, tarhoilla käytettävät kemikaalit kuormittavat ympäristöä, jätevesien käsittely kuluttaa energiaa ja viinikellari sähköä. Tarhoilla syntyy myös ilmakehäämme kuormittavia kasvihuonekaasuja. Lisäksi korkeissa lämpötiloissa tapahtuva viinipullojen valmistus rasittaa ympäristöä päästöillään.
Moneen kertaan palkittu chileläistila Cono Sur tekeekin kovasti töitä pienentääkseen viinin viljelystä, valmistuksesta ja kuljetuksesta syntyvää hiilijalanjälkeään. Ympäristönsuojeluun alusta lähtien vahvasti sitoutuneella tilalla noudatetaan Carbon Neutral -ohjelmaa, jonka lähtökohtana on se, että viinien kuljetuksen hiilijalanjälki olisi mahdollisimman pieni.
Tunnustuksena ponnisteluistaan Cono Sur sai vuonna 2007 Carbon Neutral Delivery -sertifikaatin, ensimmäisenä viinitilana maailmassa. Sertifiointi velvoittaa tilan laskemaan ja raportoimaan viiniensä kuljetuksesta syntyvän hiilijalanjäljen joka vuosi – ja kompensoimaan siitä syntyvää ympäristökuormitusta edistämällä CO2-päästöjen vähentämiseen tähtääviä hankkeita sekä investoimalla hankkeisiin, jotka vauhdittavat uusiutuvien energianlähteiden käyttöönottoa.
– Laskemme jokaisen maailmalle lähtevän viinierämme kokonaispainon ja kerromme sen kuljetuksen etäisyydellä. Näin näemme kuljetusten hiilijalanjäljen, ja sitä neutraloidaksemme tuemme tuulivoiman käyttöönottoa läntisessä Intiassa sekä kaatopaikkajätteiden hajoamisessa syntyvän biokaasun talteenottamista Kolumbian Bogotássa. Täällä Chilessä suojelemme Valdivian uniikin rannikkoalueen metsää, koska hiiltä ilmakehästä sitova ikivanha metsä on elintärkeä taistelussa ilmastonmuutosta vastaan, kertoo Cono Surin Euroopan-vientijohtaja Mathieu Tiche.
Omilla valinnoilla voi vaikuttaa
Meriluoto sanoo huomanneensa, että niin kuluttajat kuin viinintuottajat ympäri maailmaa edistävät innokkaasti ympäristöystävällistä toimintaa.
– Tietoa on saatavilla entistä paremmin, joten kuluttajien on helppo suosia ympäristövastuullisia tuotteita ja tuottajia. Mitä enemmän ympäristöasiat vaikuttavat viinien myyntiin, sitä useampi tuottaja motivoituu toimimaan ympäristövastuullisesti.
– Itse nautin sekä eurooppalaisista että uuden maailman viineistä, enkä näe tarvetta asettaa niitä järjestykseen. Hiilijalanjälkiä vertailemalla on silti hyvä puntaroida omia valintaperusteitaan ja sitä, mikä viinissä on itselle tärkeää, Cono Surin viinejä maahantuova Meriluoto tähdentää.
Teksti: Sanna Pöyry
LYE MYÖS!
