test2

Punaviini on viini, jonka väri on peräisin rypäleiden kuorista. Rypälelajikkeesta riippuen väri vaihtelee läpikuultavasta rubiininpunaisesta liki mustanpunaiseen. Iän myötä punaviini muuttuu tiilenpunaiseksi ja lopulta rusehtavaksi, joskin esimerkiksi Nebbiolo-viinien sävy taittaa jo nuorena tiileen päin. Ikääntyessään punaviinit myös pehmenevät, ja niiden hedelmäisyys kehittyy moniulotteiseksi aromi- ja makumaailmaksi.

Punaviinit voivat olla yhden rypäleen lajikeviinejä tai useamman rypäleen sekoitteita. Monilla klassisilla alueilla laki määrittää, mitkä rypäleet alueella sallitaan. Sekoiteviineistä tunnetuimpia ovat Bordeaux-viinit, joissa Cabernet Sauvignon- ja Merlot-rypäleitä säestää usein Cabernet Franc tai Petit Verdot – tai molemmat. Yhtä tunnettuja ovat Burgundin Pinot Noir -lajikeviinit.

Punaviinin valmistus on onnistunut, kun viinin hapokkuus, hedelmäisyys ja tanniinisuus ovat tasapainossa. Tanniinit eli suuta kuivattavat parkkihapot ovat tärkeitä viinin rakenteelle sekä suotuisalle kehittymiselle. Täyteläisyys on eri asia kuin tanniinisuus – ja riippuu useasta tekijästä.

puna

Punaviinien valmistusmaat

puna

Punaviinejä tehdään lauhkealla ilmastovyöhykkeellä ympäri maailmaa. Suurimmat tuottajamaat ovat Italia, Ranska ja Espanja, joissa punaviini on iso osa kulttuuria ja paikallista elämänmenoa.

Ranska tarjoaa punaviinifaneille loputtomasti löydettävää. Voimakkaampia viinejä etsivä tutustuu Bordeaux’n, Rhônen laakson ja Etelä-Ranskan punaviineihin. Kevyemmän tyylin ystävät vannovat Burgundin pinot noirien ja Loiren laakson Cabernet Franc -viinien nimiin. Myös valkoviinimaakunta Alsacesta löytyy tätä nykyä mielenkiintoisia kepeitä punaviinejä.

Viime vuonna suomalaisten suosikkipunaviinimaaksi nousseesta Italiasta tulee gastronomisia, usein omista kotoperäisistä lajikkeista tehtyjä punaviinejä. Arvostetuimmat klassikkoalueet ovat barolon ja barbarescon profiloima Piemonte, chiantistaan tunnettu Toscana ja amaronen ystävien Veneto. Persoonallisia viinejä tuotetaan yhtä lailla Alppien juurella, itärannikolla ja Etelä-Italiassa.

Suomalaisten pitkään suosiman Espanjan perinteisesti tunnetuimmat punaviinialueet ovat Rioja ja Ribera del Duero, joissa valtarypäleet ovat Tempranillo ja Garnacha. Tiiviin intensiivisiä punaviinejä valmistetaan Prioratin alueella, kepeitä Mencía-viinejä Bierzossa ja Galician Ribeira Sacrassa. Maan keskiosissa levittäytyvä La Mancha tunnetaan mutkattoman maukkaiden punaviinien alueena.

puna
puna

Liki 20 vuotta Alkon myydyimmän punaviinimaan valtikkaa kantaneen Chilen tunnetuimpia punaviinialueita ovat Colchaguan, Maipon ja Maulen laaksot. Täyteläisiä ja tanniinisia viinejä tuottava Cabernet Sauvignon on rypäleiden ykkönen, mutta Casablancan ja muiden viileiden alueiden pinot noirit tekevät vankasti tuloaan. Myös Carmenère-viinit ovat Chilessä suosittuja.

Täyteläisten punaviinien ystävälle Yhdysvaltain länsirannikko on todellinen aarreaitta. Aurinkoisesta Kaliforniasta tulee maailmankuulujen cabernet sauvignonien ohella herkullisia Merlot-viinejä sekä muhkeita mutta vähätanniinisia Zinfandel-punaviinejä. Kalifornian Sonoman ohella Oregonin ja Washingtonin osavaltiot tunnetaan upeista Pinot Noir -viineistä.

Punaviinirypäleet

Paksunahkainen charmööri: Cabernet Sauvignon

Tumma ja paksukuorinen rypäle, josta saadaan voimakasvärisiä ja tanniinisia, loistavasti ikääntyviä punaviinejä. Tyyppiaromeja: mustaherukka, seetripuu, lyijykynä, tuhka, minttu, tumma suklaa.

Herkkänahkainen primadonna: Pinot Noir

Viileässä viihtyvä, kasvisairauksille altis ja viljeltävänä haasteellinen rypäle tuottaa elegantteja ja hapokkaita viinejä. Tyypillisiä aromeja: vadelma, kirsikka, orvokki, aluskasvillisuus, herkkusieni.

Amerikan ylpeys: Zinfandel

Kaliforniassa suosittu lämpimän ilmaston lajike, josta syntyy herkullisen hedelmäisiä, muhkeita ja alkoholipitoisia viinejä. Tyyppiaromeja: mustikka, karhunvatukka, lakritsi, kahvi, hillo, pippuri.

Rakastettu espanjalainen: Tempranillo

Varhain kypsyvä, keskitäyteläisiä ja melko tanniinisia mutta lempeähappoisia punaviinejä tuottava lajike. Tyypillisiä aromeja: tumma kirsikka, luumu, viikuna, nahka, vanilja, tupakanlehti.

Punaviinin valmistus

Toisin kuin valkoviinirypäleet, punaisia rypäleitä ei poiminnan jälkeen puristeta vaan murskataan. Sen jälkeen rypälemassa kuorineen ja luontaisine sokereineen saa käydä hiivan avulla alkoholiksi tammitynnyreissä tai terästankeissa. Käymis- eli fermentaatioastia voi olla myös akaasiapuuta tai kastanjaa, sementtiä, savea tai emalia. Astia vaikuttaa ratkaisevasti viinin tyyliin.

Punaviinit fermentoidaan tyypillisesti lämpimässä (20–30 astetta), jotta kuorista saadaan enemmän väriä ja tanniinia. Kun alkoholikäyminen on päättynyt, punaviini jatkaa kypsymistä samassa tai toisessa astiassa. Punaviinit kypsytetään tammessa valkoviinejä useammin.

puna

Viinin täyteläisyys

Punaviinit luokitellaan Alkossa kevyisiin, keskitäyteläisiin, täyteläisiin ja erittäin täyteläisiin.

PTäyteläisessä punaviinissä on tumma väri sekä runsas suutuntuma ja alkoholipitoisuus. Toisista rypäleistä, kuten italialaisesta Nero d’Avolasta ja Argentiinassa viihtyvästä Malbecista, syntyy täyteläisiä viinejä. Kepeän eleganttia viiniä taas saadaan esimerkiksi Gamaysta ja Pinot Noirista.

Myös ilmasto vaikuttaa täyteläisyyteen. Lämpimillä alueilla rypäleet saavat kosolti aurinkoa, jolloin viineistä tulee voimakkaan hedelmäisiä ja alkoholisempia. Esimerkiksi Australian lämmössä Syrah – sikäläisittäin Shiraz – tuottaa täyteläisempiä viinejä kuin Pohjois-Rhônessa tai Washingtonissa. Viileillä alueilla säävaihtelut voivat olla tuntuvia ja täyteläisyydessä suuriakin vuosikertaeroja.

Lisäksi kellarissa tehtävät valinnat vaikuttavat viinin täyteläisyyteen. Tammitynnyreissä käytetyt ja kypsytetyt punaviinit ovat tyypillisesti runsaampia kuin terästankeissa aikaa viettäneet.

Alkoholiton punaviini

puna

Punaviinit luokitellaan Alkossa kevyisiin, keskitäyteläisiin, täyteläisiin ja erittäin täyteläisiin.

PTäyteläisessä punaviinissä on tumma väri sekä runsas suutuntuma ja alkoholipitoisuus. Toisista rypäleistä, kuten italialaisesta Nero d’Avolasta ja Argentiinassa viihtyvästä Malbecista, syntyy täyteläisiä viinejä. Kepeän eleganttia viiniä taas saadaan esimerkiksi Gamaysta ja Pinot Noirista.

Punaviinin tanniinisuus

Tanniineja eli viinille ryhtiä antavia ja sitä hapettumiselta suojaavia parkkihappoja on rypäleen kuoressa, siemenissä ja tertun rangassa. Paras tanniini on kuorissa, joista se uutetaan viiniin. Siemenien ja rangan tanniini on kitkerämpää. Moni tuottaja rankaakin tertut ennen rypäleiden murskaamista, kun taas toisille kokonaisten terttujen käyttäminen on tyylikeino. Lisäksi punaviiniin tulee tanniinia tammitynnyristä.

Jos tanniinit arveluttavat, aloita lempeätanniinisista Barbera- tai Grenache-viineistä ja muista, ettei tanniinisuus aina kulje käsi kädessä täyteläisyyden kanssa. Erittäin täyteläinen punaviini voi olla tanniineiltaan maltillinen, kuten amerikkalaiset zinfandelit. Vastaavasti keskitäyteläinen Nebbiolo-viini Piemontesta voi olla nuorena hurjan tanniininen. Myös paksukuorinen ja runsassiemeninen Cabernet Sauvignon on tanniininen rypäle.

Tanniinit ”talttuvat” iän myötä tai proteiini- ja rasvapitoisella ruoalla.

Punaviini ruoan kanssa

puna

Punaviini on upea ja monipuolinen ruokajuoma, kunhan pitää mielessä muutaman perusjutun. Sille on myös syynsä, miksi hyväksi havaitut klassikkoyhdistelmät ovat yhä klassikkoja.

Keveät ja notkeat punaviinit rakastavat punalihaisia kaloja, kuten lohta ja nieriää.

Keskitäyteläinen punaviini on monipuolisempi napostelupöydässä kuin erittäin täyteläinen viini, joka jyrää herkät maut alleen. Moni kasvis, leikkele ja juustokin jää rotevan punaviinin jalkoihin.

Täyteläinen punaviini rakastaa punaista lihaa, joskin valmistustapa ratkaisee. Rasvainen, simppeli entrecôte tai T-luupihvi pitää karvaasta nuoresta bordeaux’sta, kun taas mausteisessa marinadissa pyöritelty grillilpihvi viihtyy täyteläisen ja pehmeän shirazin seurassa. Pitkään haudutetulle lihapadalle sopii huomattavasti keveämpi, hapokas punaviini.

Kuinka kauan punaviini säilyy avattuna?

Nuori, tanniininen ja voimakasalkoholinen punaviini säilyy hyvänä päiväkausia avaamisen jälkeen. Säilyvyyteen vaikuttaa se, kuinka paljon tai vähän pulloon jää viiniä. Avattu pullo kannattaa tyhjiöpumpata ja sulkea korkilla, ja säilyttää se viileässä – eli kotioloissa jääkaapissa. Ikääntyneet punaviinit sen sijaan on hyvä nauttia loppuun mahdollisimman pian avaamisen jälkeen.

Kiva kun klikkasit tänne!
Lämpimästi tervetuloa inspiroitumaan viinin ympärillä.