Rakastettu Riesling

1.9.2020 - Artikkelit|

Viinitrendit tulevat ja menevät, mutta Rieslingin suosiolle ei näy Suomessa loppua. Houkuttelevan aromaattisesta rypäleestä syntyy rapsakan hapokkaita, hedelmäisiä ja vivahteikkaita valkoviinejä, jotka sopivat loistavasti niin pohjoismaisiin kuin etnisiinkin ruokiin. 

Rein-joen laaksosta Saksasta todennäköisesti kotoisin oleva Riesling on tunnetuista valkoisista rypäleistä hapokkaimpia. Ellei kyseessä ole mutkaton, nuorena juotavaksi tarkoitettu viini, voi nuoren rieslingin hapokkuus olla niin tuntuvaa, että sen suitsimiseen tarvitaan ruokaa.

Toisaalta juuri hapokkuus tekee Riesling-viineistä vastustamattoman raikkaita. Korkea hapokkuus takaa myös kellarointipotentiaalin: esimerkiksi laadukas Moselin alueen riesling ikääntyy ja monimuotoistuu pitkään, ja huipputason makeat rieslingit – happojensa ja jäännössokerinsa ansiosta – vuosikymmeniä, jopa pidempäänkin.

Lasin täydeltä raikasta hedelmäisyyttä

Riesling viihtyy viileässä ilmanalassa, jossa se saa kypsyä hitaasti ja kehittää upean aromikirjon. Liian lämpimässä rypäleen raikas hapokkuus ja aromaattisuus kärsivät. Ilmaston lämpenemisen myötä Rieslingin makuprofiilin ennustetaan jatkossa muuttuvan, sillä esimerkiksi – viinimaaksi viileässä – Saksassa kesät ovat lämmenneet reippaasti viimeisten parinkymmenen vuoden aikana. Lämpeneminen voi tuoda myös köynnöksiä kiusaavat Etelä-Euroopan tuholaiset pohjoisille viinialueille.

Hedelmäisen raikkauden ja mineraalisuuden korostamiseksi Riesling-viinit valmistetaan yleensä terästankeissa. Uusissa tammitynnyreissä käyttäminen ja kypsyttäminen on koko maailman mittapuulla verrattain harvinaista.

Selkeämakuinen Riesling näyttäytyy hienoimmillaan lajikeviininä, mutta rypälettä näkee myös sekoitteissa, etenkin edullisemmissa pöytäviineissä ja nuorena juotavissa Uuden maailman viineissä. Ranskan Alsacessa, esimerkiksi, Rieslingistä tehdään pääosin lajikeviinejä, eli yhden rypäleen viinejä, mutta myös Edelzwicker-nimellä kutsuttuja sekoiteviinejä.

Kameleontti, joka taipuu kuivasta makeaan

Riesling on taituri heijastamaan kasvuympäristöään, mutta jos yhteistä nimittäjää etsitään, niin eri puolilta maailmaa tulevia rieslingejä yhdistää avoin hedelmäisyys. Tyypillisiä aromeja ovat sitruuna, omena, aprikoosi, persikka, päärynä ja greippi – ja etenkin Uudessa maailmassa trooppiset hedelmät, kuten limetti ja kiivi. Makeammista Riesling-viineistä löytyy monesti myös mehiläisvahaa, ananasta, inkivääriä, seljankukkaa ja yrttejä. Ikääntyessään niihin kehittyy hunajaisia aromeja, sekä petrolin ja kerosiinin vivahteita.

Rypäleen kiehtovuutta lisää se, että siitä voidaan tehdä valkoviinejä rutikuivista hyvinkin makeisiin. Koska makeus vähentää hapokkuuden tuntua, hapokkaana lajikkeena Riesling sopii erinomaisesti makeiden viinien valmistukseen.

Tiettyinä vuosina, suotuisissa kosteusolosuhteissa Rieslingiin voi iskeä botrytis cinerea eli jalohome, joka kurtistaa kypsät rypäleet ja antaa niille makean, hienostuneen hunajaisen aromin. Jalohomeiset makeat rieslingit luetaan maailman hienoimpien valkoviinien joukkoon. Saksan tunnetuimpia jalohomealueita ovat Mosel-, Rein- ja Nahe-jokien laaksot, Itävallassa matala ja sumuinen Neusiedlersee. Samoin Ranskan Alsacessa tehdään erinomaisia jalohomeen aateloimia rieslingejä.

Rypäleestä valmistetaan myös herkullisia jääviinejä (Eiswein, ice wine) etenkin Saksassa, Itävallassa ja Kanadassa. Nämä harvinaiset ja hintavat rieslingit tehdään pakkasen puremista rypäleistä, joiden on annettu jäätyä köynnöksiin.

Mosel ja Alsace – makuprofiileiltaan erilaiset klassikkoalueet

Monen mielestä parhaat, tai ainakin ne klassisimmat, rieslingit tulevat Moselista ja Alsacesta. Ensin mainitut tunnetaan kepeinä ja mineraalisina, melko matala-alkoholisina ja jäännössokerin silaamina viineinä, kun taas Alsacen rieslingit ovat täyteläisempiä, runsaampia ja keskimäärin kuivempia – myöhään poimituista rypäleistä tehtyjä vendanges tardives -viinejä sekä jalohomeisia sélections des grains nobles -viinejä lukuun ottamatta.

Vaikka Moselin jyrkkien rinteiden Kabinett-luokiteltuja rieslingejä pidetään usein hienostuneen rieslingin arkkityyppinä, korkealaatuista ”risukkaa” tehdään myös Rheingaun, Rheinhessenin, Pfalzin ja Nahen alueilla. Riesling onkin Saksan tunnetuin ja viljellyin valkoinen rypäle.

Rheinhessenin tuottajakaartin nykytähtiin lukeutuvan Jochen Dreissigackerin taidonnäyte, Dreissigacker Organic Riesling, on tyylipuhdas ja pirteähappoinen luomuvalkoviini, josta löytyy reippaasti hedelmää ja happoja sekä sopivasti mausteista vivahteikkuutta. Viinin mausteisuus kestää maustetummatkin mereneläväherkut, kunhan et lisää chiliä ylenpalttisesti. All-arounder-tyyppinen riesling viihtyy myös kana- ja kasvisruokien seurassa. Kokeile esimerkiksi teriyakikanaa, broileriwokkia tai mehevä kasvispastaa.

Runsaamman tyylin ystävä viehättyy Jean-Baptiste Adam Riesling Letzenberg -viinistä. Jo 1600-luvulta lähtien Alsacessa viiniä tehneen perhetilan kuiva riesling on voimakasarominen, jäntevä ja intensiivisen hedelmäinen valkoviini, joka maistuu suussa pitkään. Sen kylkeen sopii syksyinen sienipiiras, uunilohi tai vaikkapa kalkkunafilee höyrytetyn parsakaalin kera. Myös pehmeistä, aromikkaista juustoista koottu juustolautanen saattelee mallikelpoisesti tätä Alsacen herkkua.

Itävalta on upea Riesling-maa

Viime vuosina itävaltalaiset rieslingit ovat löytäneet tiensä suomalaisten sydämiin, eikä ihme: monet kuivat ja rieslingeiksi suorastaan täyteläiset viinit tarjoavat mainiota laatua hintaansa. Rypäleen viljely on keskittynyt Wachaun, Kamptalin ja Kremstalin alueille, joilta tulee parhaimmillaan hyvinkin pitkäikäistä rieslingiä.

Kamptalissa tehty Jurtschitsch Platin Riesling on käypä esimerkki nykykuluttajien makuun istuvasta rieslingistä: kuiva, mineraalinen ja suutuntumaltaan silti runsas valkoviini, joka viehättää puhtaan sitruksisilla, yrttisillä ja mausteisilla aromeillaan. Tätä luomuviiniä sopii maistella vaikka kermaisen äyriäispastan, yrttisen possurullan tai tuhtien syyssalaattien kera.

Italiassa ja Itä-Euroopassakin osataan

Kiehtovia rieslingejä tehdään tänä päivänä myös Italian Friulissa ja Trentino-Alto Adigessa. Lisäksi rypäle viihtyy Kroatiassa, Sloveniassa Tsekissä, Unkarissa ja Romaniassa. Itäeurooppalaisista viineistä kannattaa kuitenkin tarkistaa, lukeeko etiketissä Welschriesling vai Riesling. Ensin mainittu – joka tottelee myös nimiä Olasz Rizling, Laszki Rizling ja Riesling Italico – on tyystin toinen, perinteisesti vähemmän arvostettu, rypäle.

Uudesta maailmasta tulee laadukasta rieslingiä

Vaikka klassiset Riesling-alueet löytyvät Euroopasta, osataan sitä muuallakin! Uudessa-Seelannissa Riesling-istutusten pinta-ala on edelleen hyvin pieni, mutta viileältä Eteläsaarelta tulee silti mielenkiintoisia hyvän hinta-laatusuhteen rieslingejä. Maan tähtirypäleen Sauvignon Blancin tavoin Riesling viihtyy etenkin Marlborough’n ja Waiparan viinialueilla.

Australiassa sen sijaan on monin paikoin liian kuumaa Rieslingille. Hyviä tuotantoalueita ovat viileä Eden Valley ja Clare Valley, joissa syntyy parhaimmillaan upean sitruksista ja trooppista, hienosti ikääntyvääkin rieslingiä, sekä maan eteläpuolella sijaitseva Tasmanian saari.

Myös punaviineistä tunnettu Chile on viime vuosina ottanut harppauksia valkoviinien valmistuksen saralla. Viileimmissä laaksoissa tehdään jo herkullisen raikkaita rieslingejä, joista parhaat tarjoavat mukavaa vastinetta rahalle. Palkittu tarhaviini, Cono Sur Single Vineyard Block 23 Riesling, on hyvä esimerkki tämän päivän osaamisesta: herkullisen harmoninen ja jäännössokerin tyylikkäästi pyöristämä valkoviini, joka viipyilee suussa pitkään. Jos syksylle on vielä tiedossa rapujuhlia, tässä on täsmäkaveri saksiniekoille. Toimii myös siikacevichen, jokirapu-caesarsalaatin ja sushin kanssa.

Pohjois-Amerikan mantereen tunnetuimpia Riesling-alueita ovat Niagaran Kanadan-puoleinen osa, sekä Yhdysvalloissa Washingtonin alue ja New Yorkin osavaltiossa sijaitseva Finger Lakes. Rypäleen viljelyä on kokeiltu muissakin maailmankolkissa, vaihtelevin tuloksin. Pinot Noir -rypäleen tavoin Riesling tarvitsee suhteellisen viileät kasvuolot kukoistaakseen.

PIDÄT VARMASTI MYÖS NÄISTÄ!

Mahtavaa kun eksyit tänne!
Lämpimästi tervetuloa inspiroitumaan viinin ympärillä.