Viinin viljely, valmistus, pakkaaminen ja kuljettaminen kerryttävät hiilidioksidia llmakehään. Suurin osa tästä ilmastovaikutuksesta eli viinin hiilijalanjäljestä on peräisin pakkauksesta. Vaikka lasipullo on monelle meistä ”se ainoa oikea”, yhä useampi suomalainen panostaa ympäristöystävällisyyteen viinipakkausta valitessaan.
Alkon toissa viikolla julkaisemasta selvityksestä käy ilmi, että noin neljännes Alkossa myytyjen viinien hiilijalanjäljestä syntyy pakkauksista. Viinipakkausten hiilijalanjäljissä onkin merkittäviä eroja: kevyempien ja kierrätettävien pakkausten ympäristöjälki on huomattavasti pienempi.
Suosittu hanapakkaus
Tilastojen valossa me suomalaiset olemme ottaneet hanapakkaukset toden teolla omiksemme. Tällä hetkellä jo yli 40 prosenttia Alkosta ostetuista viinilitroista on bag-in-boxiin pakattua viiniä.
– Kun porukkaa on enemmän, viinitonkka on suosittu vaihtoehto. Hanapakkauksessa viehättää myös mukavuus: sitä on helpompi kanniskella mökille tai veneelle kuin painavia, helposti särkyviä lasipulloja. Lisäksi tonkkaviini säilyy pidempään avaamisen jälkeen kuin pulloviini, muistuttaa Winestaten vastuullisuusasioista vastaava tuotepäällikkö Riitta Välitalo.
Puistopiknikitkin ovat tältä vuodelta jo takana, mutta Välitalon mukaan hanaviineillä on paikkansa myös joulupöydissämme.
– Vaikka jouluna panostetaan kinkulle ja muille ruokalajeille sopiviin täsmäviineihin, tosi monesta kodista löytyy myös ”se joulun hanapakkaus” rentoa yhdessäoloa varten.
Kahden ja kolmen litran hanapakkausten suosiota selittänevät osaltaan Alkon pari-kolme vuotta sitten teettämät tutkimukset, jotka osoittivat hanapakkauksen hiilijalanjäljen (70 g CO2e/l) liki 10 kertaa pienemmäksi kuin noin 540 gramman painoisen lasipullon vastaavan (675 g CO e/l).
– Pienen hiilijalanjäljen ohella moni hanapakkaus on kierrätettävää pahvia. On tosin hyvä muistaa, että lasipullojen kierrätyksessä suomalainen järjestelmä on maailman kärkikastia, Välitalo toteaa ja kertoo, että moni viinintuottaja pullottaa jo viininsä keveämpään lasiin. Sille on pohjoismaisilla markkinoilla kysyntää.
Trendikkäästä hanapakkauksesta löytyy myös rakastettu klassikko, Sangre de Toro Original. Mehevän marjaisessa, tammessa lempeästi kypsyneessä punaviinissä on notkeat tanniinit ja ripaus syysherkkuihin sopivaa yrttisyyttä. Tätä jo nuorena herkullista luomupunaviiniä kannattaa maistaa metsäsienten tai yrtein maustettujen karitsalihapullien kanssa.
Lasipullo vai muovipullo?
Erittäin korkeassa lämpötilassa tapahtuva lasipullojen valmistus kuluttaa runsaasti energiaa ja rasittaa ympäristöä päästöillään. Lisäksi lasisten viinipullojen kuljettaminen on ympäristölle raskaampaa kuin muiden pakkausten. Moni vastuullinen tuottaja tekeekin tätä nykyä lasipullonsa aiempaa keveämmiksi.
– Meillä Winestatella mennään vauhdilla kohti keveämpää. Rohkaisemme maahantuomiamme viinitaloja pullottamaan viinit kevyempiin, ekologisempiin pulloihin – aina kun se on mahdollista. Vihreä Valinta -tunnuksella merkityt viinit kiinnostavat ihmisiä täällä Suomessa, Välitalo summaa.
Alkon tutkimus on osoittanut, että enintään 420 grammaa painavan lasipullon hiilijalanjälki on 525 g CO2e/l – eli selvästi pienempi kuin perinteisen lasisen viinipullon. Tietyt mielikuvat istuvat toki lujassa. Välitalo on huomannut, että esimerkiksi tuhtien ja robustien argentiinalaispunaviinien kohdalla painava lasipullo yhdistyy monen mielessä laatuun.
Jos lasipullon ilmastovaikutukset – ja viinin hävikin minimointi – mietityttävät, viiniä vain omaan tarpeeseen ostavalle on tarjolla yhä enemmän 0,375 litran pikkupulloja.
– Puolikas pullo on siinä mielessä ekologisempi pakkausvaihtoehto 0,75 litran lasipulloille, että niitä mahtuu kuljetettaessa enemmän pienempään tilaan, jolloin niiden hiilijalanjälki on pienempi.
Kaikkein ilmastoystävällisin viinipullo on PET-muovipullo, jonka hiilijalanjälki on vain 35 prosenttia perinteisen 0,75-litraisen lasipullon vastaavasta. Riitta Välitalo muistuttaakin, ettei lasipulloja alun perin ole suunniteltu vientitarkoitukseen.
– Jos verrataan neljän viinipullon verran nestettä sisältävää hanapakkausta siihen, kun laatikkoon pakataan neljä pyöreää lasipulloa, tonkan kanssa hukkatilaa jää reippaasti vähemmän.
Kätevä, keveä kartonkitölkki
Myös kartongista valmistetuilla, suosiotaan kasvattavilla viiniitölkeillä tila voidaan hyödyntää hyvin. Kun pakkausmateriaali on ohutta, viiniä mahtuu enemmän pienempään tilaan – ja näin täyttöaste vaikuttaa viinistä koituvien kuljetusten päästöihin.
Kartonkitölkkiin pakatun viinin hiilijalanjälki (85 g CO2e/l) ei jääkään pienuudessa juuri jälkeen hanapakkauksesta. Tetrojen haasteet ovat Välitalon mukaan muualla.
– Tetraviineillä on edullisten viinien maine. Tetra ei kuitenkaan tarkoita sitä, että siihen pakattu viini olisi laadullisesti huonompaa kuin vastaava pulloon pakattu. Myös pakkauksena vuotamaton kartonkitölkki on kestävä ja turvallinen.
– Ennakkoluulottomat, ympäristöarvoja kunnioittavat viininystävät ovat jo ottaneet kartonkitölkit omikseen. Tetraviinit ovat viinejä, jotka on tehty heti nautittaviksi. Niitä ei hillota kellariin.
Mutkattoman herkullisten punaviinien ystävien makuun istuva eteläafrikkalainen Cape Original Shiraz Cabernet Sauvignon Organic on nyt pakattu näppärään kartonkitölkkiin. Western Capen viinialueelta tuleva, tummilla metsämarjoilla ja mausteisella olemuksellaan hurmaava punaviini maistuu hyvässä seurassa – rentojen kana- ja vegeherkkujen, piiraiden sekä juustojen kera.
Toinen syyssateiden keskellä piristävä tetraviini on ihanan tuhti Camden Park Shiraz Petit Verdot Cabernet Sauvignon. Mehevän hillomaisessa aussipunaviinissä Shirazia ja Cabernet Sauvignonia säestää Bordeaux’n klassisista sekoitepunaviineistä tuttu rypäle Petit Verdot. Tumman kirsikan, mustikan, mokan ja lakun aromeilla leikittelevä punaviini on nappivalinta kunnon hampurilaisille, possuvartaille ja muhkean kermaiselle kanapastalle.
Mitä minä voin tehdä?
Hiilijalanjälki on monitahoinen, keskustelua herättävä, hankalakin asia – eikä täydellistä laskuria, joka yhdistäisi viinien tuotannon ja kuljetuksen hiilijalanjäljet, ole vielä olemassa. Siinä missä Alko haluaa vähentää myymiensä pakkausten hiilijalanjälkeä 50 prosentilla vuoteen 2030 mennessä, tietyt viinintuottajat ja maahantuojat tähtäävät viinien kuljetusten hiilijalanjäljen minimointiin.
Riitta Välitalo suositteleekin, että omia valintaperusteita tarkastellessa ja puntaroidessa kannattaa lähteä tekemään ”niitä pieniä muutoksia” siellä, missä se on omalla kohdalla mahdollista.
– Jos mietit vaihtoehtoa lasipullolle muttet halua ostaa hanapakkausta, hiilijalanjäljeltään yli kolme kertaa PET-pulloa pienempi kartonkitölkki on erittäin järkeenkäypä ostos, hän ehdottaa ja jatkaa:
– Tai jos haluat ostaa lasipulloja jatkossakin mutta ympäristöystävällisemmin, katso mitä muita Vihreän valinnan piirteitä viinissä on: onko se luomua, ja onko pullo kevyempi tai kierrätettävä?
Jäteongelman haltuunotossa tärkeintä on tehokas kierrättäminen – olipa viinipakkaus sitten lasia, pahvia, kartonkia, muovia tai alumiinia.
