Ranska tunnetaan hyvän ruoan rakastajien unelmamaana, josta löytyy ihania herkkuja ja viinejä jokaiseen makuun. Tähän aikaan vuodesta pöytään kannetaan kepeitä roseeviinejä ja kuohuvaa. Ovatko Loiren laakson, Languedocin ja Alsacen viinit jo sinulle tuttuja?
1) Ateria ilman viiniä on kuin päivä ilman aurinkoa
Ranskalaiset elävät syödäkseen ja osaavat nauttia viinin iloista pöydässä. Aistinautintojen maassa viini on – kohtuudella nautittuna – erottamaton osa ruokailua ja kiireetöntä yhdessäoloa. Pöytätavat ovat myös arvossaan, ja lapsetkin tottuvat istumaan illallispöydässä aikuisten kanssa. Laadukkaita raaka-aineita ja taiten tehtyä ruokaa arvostetaan aivan toisella pieteetillä kuin meillä Suomessa, ja ylpeys oman alueen keittotaidosta ja ruokakulttuurista on käsin kosketeltavaa.
Vaikka take away -kulttuuri on tullut jäädäkseen etenkin kaupungeissa, lounastauko Ranskassa on yhä pitkälti pyhä: kello 12 ja 14 välille voi olla vaikea sopia työtapaamista ranskalaisen kanssa, ellet sovi sitä ravintolaan. Myös illastamiseen – ja illallisen valmisteluun – tykätään varata aikaa. Ruoka on ranskalaisille elämän ykkösprioriteetteja ja viini tärkeä osa herkuttelukokemusta, arkenakin.
Ranska on edelleen lihansyöjämaa, jossa erilaiset ruhonosat ja sisäelimet ovat suurta herkkua. Makutottumusten keventyessä ja kasvissyönninkin hiljalleen yleistyessä kevyemmät viinit saavat entistä enemmän jalansijaa pöydässä. Etenkin näin kesän korvalla moni herkkusuu kääntää katseensa rosee- ja kuohuviineihin, klassikkopunaviinien ja tammisten valkoviinien sijaan.
Millaiset roseet ja kuohuvat sitten sopivat tähän vuodenaikaan?
2) Loiren varrelta löytyy kepeitä viinejä moneen makuun
Ranskaa itä-länsi-suunnassa halkovalla, Atlantin valtamereen laskevalla Loire-joella on mittaa huimat 1 000 kilometriä. Sen varrelta löytyvät satumaisen upeat linnat sekä arvostetut viinialueet, kuten klassisten Sauvignon Blanc -valkoviinien pyhätöt Sancerre ja Pouilly-Fumé, punaviinialue Chinon, kuohu ja -valkoviinejä tuottava Vouvray sekä perinteisistä roseeviineistään tunnettu Anjou.
Loire-joen länsiosassa sijaitsevalla Anjoun alueella tuntuu jo Atlantin viilentävä vaikutus. Anjoun roseet ovatkin raikkaita ja herkän marjaisia. Perinteisesti niissä on ollut hiukan makeutta, mutta suuntaus on jo pitkään ollut kuivempaa kohti.
Yksi alueen klassikkotuottajia on 1800-luvun alusta lähtien viiniä tehnyt Rémy Pannier, jonka Rosé d’Anjou on oiva esimerkki heleän vaaleanpunaisesta, kepeästä ja nuorena juotavasta roseesta. Tätä pirtsakan hapokasta ja raikkaan marjaista viiniä ei suotta kannata hillota kellarin tai viinikaapin uumeniin! Paras nautinta-ajankohta on juuri nyt, kun kesä on puhkeamassa kukkaan.
Jos haluat nauttia kylkeen jotakin loirelaisten suosimaa herkkua, maista tätä heleää roseeta kermaisen parsakeiton, uppomunan tai vaikkapa ankkarilletten kanssa. Puolikuivana roseena Rémy Pannier Rosé d’Anjou kestää mojovamminkin maustetut kala-, kana- ja kasvisruoat. Toimii myös aperitiivina, kevään juhlapöydän yleisviininä – ja ihan sellaisenaankin. Viinin rypäleet ovat Loiren laaksossa viihtyvät punaiset lajikkeet Grolleau ja Cabernet Franc, sekä Gamay, joka tunnetaan paremmin Bourgognen laatuviinialueella tuotettavista beaujolais-viineistä.
3) Etelä-Ranskan roseet tarjoavat huimaa hinta-laatusuhdetta
Anjoun viineillä on oma vannoutunut fanikuntansa, mutta koko Ranskan mittapuulla tarkasteltuna roseeviinien sydänaluetta on ihanan aurinkoinen etelä. Nizzan kaupungista länteen sijaitsevan Provencen rinnalle on viime vuosina noussut Languedoc-Roussillonin alue, joka tunnetaan etenkin loistavan hinta-laatusuhteen punaviineistä, mutta myös upean välimerellisistä roseistaan.
Gérard Bertrand Côte des Roses on Languedocin nimekkäimmän tuottajan kesäinen taidonnäyte. Rugby-tähtenä aiemmin tunnettu, 196-senttinen Gérard Bertrand päätyi peliuransa jälkeen viinien pariin. Meidän onneksemme. Metriheikin käsissä syntynyt Côte des Roses on tyylikkäästi kukkea ja herkullisen marjainen kuiva viini, joka maistuu suussa pitkään – niin kuin hyvän roseen kuuluukin.
Ruusupulloon pakattu Côte des Roses rakastaa Languedocissa suosittuja herkkuja kuten tapenade-tahnaa, yrttimarinoituja oliiveja ja cassoulet-papupataa. Maistuu myös – työlään mutta maultaan palkitsevan – bouillabaisse-kalakeiton sekä munakoiso- ja kesäkurpitsaruokien kera. Monikäyttöinen viini on alueelle tyypillinen sekoitus Grenache-, Syrah- ja Cinsault-rypäleitä.
Jos pöydän ääreen sattuu enemmänkin nälkäisiä, kannattaa roseetakin olla tarjolla riittävästi. Niin ikään eteläranskalainen, vaaleanpunaisesta Sauvignon Gris -rypäleestä tehty Les Fumées Blanches Rosé sopii edellä mainituille välimerellisille herkuille yhtä loisteliaasti kuin Bertrandin tyylinäyte. Ranskalainen ruokakulttuuri perustuu yhä pitkälti ”paikallinen ruoka, paikallinen viini” -ajatteluun, eikä ihme: hyväksi havaittua ei kannata väen vängällä muuttaa.
Vaikka Languedoc-Roussillonin tuotannosta kolme neljännestä on punaviinejä, tämän päivän Languedocissa osataan myös kuohuviinit. Raparperin, vadelman ja mansikan aromeja tarjoava La Noria Organic Rosé Brut on Ranskan eteläosissa viihtyvästä Grenache-lajikkeesta sekä herkän hienostuneesta Pinot Noir -rypäleestä valmistettu luomukuohuva, joka sopii tervetuliaismaljaksi sekä merellisten alkupalojen, pikkupiiraiden ja ruokaisan nizzansalaatin kaveriksi.
4) Alsacen kuohuviinit ovat suosittua kesäkuplivaa
Jos Etelä-Ranska on kuulu auringostaan, myös maan itäkolkka eli Alsacen maakunta kuuluu Ranskan vähäsateisimpiin alueisiin. Moni tuntee sen – meikäläiseen suuhun ja pohjoismaisen keittiön antimiin istuvista – Riesling-valkoviineistä, mutta Alsacessa tehdään myös tasokkaita kuohuviinejä. Nämä suosiotaan kasvattavat kuplivat tottelevat nimeä Crémant d’Alsace, sillä samppanja-nimen käyttö on sallittu vain Champagnen maakunnassa tehdyille kuohuviineille.
Alsacen klassisiin tuottajiin kuuluvan Jean-Baptiste Adamin ihanan kuiva, herkullisen hedelmäinen ja kivan paahteinen Les Natures Crémant d’Alsace Brut on oiva esimerkki samppanjamenetelmällä valmistetusta alsacelaiskuohuvasta. Rieslingin sijaan se on sekoitettu samoista rypäleistä kuin moni samppanjakin – eli Chardonnaysta ja Pinot Noirista. Mukana on myös Pinot Blanc -rypälettä, josta Alsacessa tuotetaan kokeilemisen arvoisia kuplimattomia valkoviinejä. Kokonaisuudesta on syntynyt viini, joka sopii täydellisesti keväiseen kilistelyyn.
Auringonpaisteen, pittoreskien pikkukylien ja vehmaiden vuorimaisemien ohella Alsace tunnetaan tuhdista maalaiskeittiöstään. Paikallisherkuista JB Adam Les Natures Crémant d’Alsace Brut viihtyy esimerkiksi sipulipiiraan, choucrouten (hapankaalivati), coq au rieslingin (valkoviini-kanapata) sekä sinappikastikkeella hunnutetun savukylkisalaatin kanssa. Myös alsacelainen ”pizza” eli tarte flambée on nappiosuma tälle kuohuviinille.
