Chileläiset viinit ja Chile viinimaana

22.10.2021 - Artikkelit|

Chilen viinit nauttivat valtaisasta suosiosta meidän suomalaisten keskuudessa. Se ei ole ihme, sillä pitkänhuiskean maan viinit ovat puhtaan hedelmäisiä ja tasalaatuisia – eli teknisesti erittäin hyvin tehtyjä. Hyvää pakettia täydentävät selkeät nimet ja pakkaukset sekä houkutteleva hinta. Lue, mikä tekee Chilestä niin mielenkiintoisen viinimaan!

elqui viinitarha chile

Lukuisten laaksojen maa

Aurinkoista ja kuivaa, peräti 4 300 kilometriä pitkää Chileä pidetään olosuhteiltaan täydellisenä maana viininviljelyyn. Keskimäärin leudossa maassa on kuitenkin melkoista vaihtelua mantereisen ilmanalan ja Tyynen valtameren rannikon välillä – sekä tietysti pohjoisen ja etelän kesken.

Chilen viininviljelyolosuhteita viilentävät meri ja vuoret. Rannikon tuulisilta ja sumuisilta alueilta tulee raikkaita, pirteähappoisia viinejä. Andien alarinteillä päiviä huomattavasti viileämmät yöt pitävät rypäleet raikkaina ja hapokkaina. Keskellä Chileä taas voi olla yhtä lämmintä kuin Välimerellä. Joilla onkin monin paikoin tärkeä viilentävä merkitys.

Maailman kahdeksanneksi suurimman viinintuottajamaan tuotantoalueista tunnetuimpia ovat:

  • Santiagosta pohjoiseen: Casablancan, Limarin ja Elquin
  • Santiagosta etelään: Maipon, Colchaguan, Curicón, Maulen ja Bío-Bíon

Santiagon kanssa samoilla leveysasteilla sijaitseva merellinen Leydan laakso tunnetaan raikkaan sitruksisista ja mineraalisista Sauvignon Blanc -valkoviineistään. Lämpimät alueet, kuten Maipo ja Colchagua ovat kuuluisia erinomaisista, pitkään ikääntyvistä Cabernet Sauvignon -punaviineistä.

Kepeitä punaviinejä tuottava Pinot Noir -köynnös taas viihtyy etenkin Casablancan laaksossa. Chilessä tehdään myös teknisesti laadukkaita kuohuviinejä perinteisellä pullokäymismenetelmällä, mutta kokonaiskuvassa tuotanto on vielä sangen pientä.

Huomionarvoista Chilen kohdalla on myös se, että maan viinitarhat säästyivät 1800-luvun lopulla Euroopan tarhoja kurittaneen viinikirvan hyökkäyksiltä. Curicón alueelta on löytynyt jopa toistasataa vuotta vanhoja País-viljelmiä (rypäleestä lisää jäljempänä).

Jos verrataan Ranskan, Saksan ja Italian kuuluisimpiin viinialueisiin, Chilen laaksojen ja niiden ala-alueiden erityispiirteitä ei vielä tunneta yhtä hyvin kansainvälisesti – eikä niitä ole määriteltykään yhtä tarkasti kuin tiukkojen tuotantosääntöjen sitomia Euroopan klassikkoalueita. Diversiteettiä on kuitenkin valtavasti, ja terroir-ajattelu Chilessä vahvistuu koko ajan. Moni nykypolven tuottaja haluaa, että omissa viineissä maistuu rypälelajikkeen lisäksi uniikki kasvupaikka ja alue. Myös osa viininystävistä etsii Chilen viineistä jotakin ”uutta” sen paljon kiitellyn tasalaatuisuuden ohelle.

chileläinen punaviini

Punaviinien Chile: Cabernet’n varjosta – Carmenère ja País

Chilen punaviinit tunnetaan tänä päivänä ympäri maailman, ja tutut rypäleiden nimet etiketeissä tekevät niihiin tutustumisen ja niiden ostamisen helpoksi. Kansainväliset lajikkeet ovat suosittuja niin puna-, valko- kuin roseeviineissäkin. Ylivoimainen ykkönen Chilessä kasvavista lajikkeista on Cabernet Sauvignon (30 prosenttia maan tarhojen pinta-alasta) ja valkoisten puolella Sauvignon Blanc (11 prosenttia maan tarha-alasta). Myös Chardonnay on suosittu lajike Chilen viinitarhoilla.

Chile on melkoinen Cabernet-maa, ja se näkyy meillä Alkossakin: Chilen punaviinivalikoimasta löytyy lukuisia Cabernet Sauvignon -lajikeviinejä tai sekoiteviinejä, joissa iso osa on Cabernet’ta. ”Cabbin” ohella pitkässä ja kapeassa maassa viljellään Carmenerèa, Syrah’ta, Merlot’ta ja Pinot Noiria, sekä jonkin verran Malbecia sekä cono sur ocioBordeaux’n sekoitepunaviineistä tuttua Petit Verdot’ta.

Maan Cabernet-viinien parhaimmistoa verrataan monesti Bordeaux’n länsirannan punaviineihin. Almavivan, Don Melchorin ja Cono Sur Ocion ohella Chilen arvostetuimpiin punaviineihin lukeutuu yli 100-vuotiaiden Cabernet-köynnösten rypäleistä tehty Manso de Velasco, joka on Torres Chilen lippulaivaviini. Tämän yhden tarhan huippuviinln ohella chileläiscabernet’sta saa hyvän käsityksen torres manso de Velascohuokeampaa Torres Cordillera -punaviiniä maistamalla.

Chilellä onkin vankka maine laadukkaiden ja lompakkoystävällisten punaviinien tuottajana. Moni viininystävä etsii silti jotain uniikkia, joka tekisi Chilestä vielä kiehtovamman viinimaan. Jos miettii viimeaikaista tendenssiä monessa maassa, että kaikkialla kasvavien kansainvälisten lajikkeiden sijaan on kiinnostuttu taas ”omista” lajikkeista, siihen Chilellä on kaksi ässää: Carmenère ja País.

Pehmeitä, maltillisen tanniinisia, viherpaprikaisia ja jo nuorena lähestyttäviä punaviinejä tuottavaa Carmenère-rypälettä luultiin pitkään Merlot’ksi. Vasta DNA-tutkimukset paljastivat puolet Chilen Merlot-tarhoista Carmenèreksi. Carmenèresta tehdään lajikeviinejä, mutta rypäle viihtyy myös blendeissä. Esimerkiksi Cono Sur Single Vineyard 8 Grapes -viinissä Carmenère on yksi kahdeksasta lajikkeesta. Rypäle on tärkeässä roolissa myös Cono Sur Organic Cabernet Sauvignon Carmenère Syrah -luomupunaviinissä.

Hiljattain elvytetty ja statustaan petrannut País puolestaan on sama rypäle, joka tunnetaan Kanariansaarilla nimellä Listán Negro. 1500-luvulla se kulkeutui Chileen juuri espanjalaisten uskonmiesten ja valloittajien matkassa. Kolme vuosisataa myöhemmin Chilen País-tarhat revittiin pitkälti pois Cabernet Sauvignonin alta, sillä runsassatoiset País-köynnökset tuottivat kalvakoita, rustiikkeja pöytäviinejä, jotka menivät lähinnä välittömään paikalliseen kulutukseen.

1850-luku oli muutenkin aikaa, jolloin kansainväliset lajikkeet rynnistivät Chilen viinitarhoille. Kansainvälisellä mittapuulla merkittävä viinintuotanto ja vienti alkoivat silti vasta 1980-luvulla.

Torres Chilen tekemän sinnikkään elvyttämistyön ja paikallisten País-sopimusviljelijöiden yhteistyöverkoston myötä Paísista syntyy jo herkullisia punaviinejä – ja jopa kuohuviiniä! Mihin kaikkeen pitkään vieroksutusta rypäleestä vielä onkaan, jää nähtäväksi.

Chile viinitarha

Valkoviinien Chile: viileän ilmaston helmiä

Chilen viineistä puhuttaessa huomio kiinnittyy yleensä punaviineihin. Viime aikoina maan valkoviinit ovat kuitenkin saaneet yhä enemmän huomiota. Viileimmillä viljelyalueilla tehdään mielenkiintoisia, moderniin makuun istuvia Riesling-, Chardonnay- ja Sauvignon Blanc -viinejä. Myös Viognier, Muscat ja Pinot Gris viihtyvät Chilessä. Valkoisissa rypäleissä kansainväliset lajikkeet ovat ”se juttu”, sillä Chilellä ei ole omia valkeita lajikkeita. Mutta pitkän maan valkoviinipotentiaali on valtava! Jo 36 prosenttia Chilen viinintuotannosta on valkoista.

Valkoviinialueista arvostetaan etenkin merellisiä Casablancan ja San Antonion laaksoja. Samoin Limarin laakson otollisuus Chardonnay-rypäleelle on pantu merkille. Myös etelämpänä sijaitsevan Bío-Bíon vulkaanisilta mailta tulee hienoja valkoviinejä. Esimerkiksi Cono Sur Single Vineyard Block 23 Riesling on loistoesimerkki yhden tarhan rypäleistä valmistetusta Bío-Bíon valkoviinistä.

Viileähkönä maana Chile ei ole joutunut kärsimään ilmaston lämpenemisestä ja lisääntyvistä sään ääri-ilmiöistä yhtä karusti kuin moni lämpimän ilmanalan viinialue. Chilen valkoviineiltä sopii siis odottaa paljon – etenkin kun aurinkoinen ja kuiva maa soveltuu loistavasti luomuviljelyyn.

Chile matkailu

Herkuttelevan matkailijan Chile

Yli 4 000 kilometrin mittaisesta maasta löytyy monia alueellisia ruokakulttuureja. Sisämaassa Andien lähellä suositaan luonnollisesti hyvin erilaisia ruokia kuin rannikoilla ja niiden liepeillä, jotka ovat tunnettuja merenelävistään. Santiagon ja Valparaíson kaltaisista suurkaupungeista löytää esimerkiksi loistavaa cevicheä eli limettimehulla ”kypsennettyä” kalaa, jonka kanssa chileläinen sauvignon blanc on nappivalinta.

Rakastettuja perinneherkkuja ovat esimerkiksi humitas eli valkosipuli-sipuli-basilikamaissi, liha-kasviskeitto valdiviano sekä notkean punaviinin kanssa jumalaiselta maistuva empanada-piiras, joka Chilessä täytetään sipulilla, jauhelihalla, rusinoilla ja kovaksi keitetyllä kananmunalla. Ruokalajeja maassa on lukemattomia, ja joka alueella omansa. Niihin pääsee parhaiten tutustumaan… matkaamalla Chileen!

Matkailijalle Chile on turvallinen, puhdas, maisemiltaan upea ja infrastruktuuriltaan toimiva maa. Jos maahan haluaa tutustua kaupungeista käsin, pääkaupunki Santiago de Chile on hyvä paikka aloittaa. Siellä tosin keskustan virtaviivaisten bisneskorttelien ravintolat kannattaa vaihtaa Bellavistan ja Bellas Artesin kaupunginosien rentoihin viinibaareihin, joissa on mukava siemailla chileläistä viiniä paikallista elämänmenoa tarkkaillen.

Rosoa etsivä suuntaa värikkääseen Valparaíson satamakaupunkiin, jonka pikkukujilla saa pimeän tullen olla valppaana. Curicón laakson sydän, Curicón kaupunki, puolestaan on kiinnostavimmillaan sadonkorjuun päätteeksi – yleensä maaliskuussa – järjestettävän Fiesta de la Vendemmian aikaan.

Maaseutumatkailusta viehtyneen kannattaa vuokrata auto ja suunnata suosikkilaaksoonsa – jos sellainen on jo päässyt muodostumaan – ja tutustua viinitilojen tarjoamiin majoitus- ja tasting-mahdollisuuksiin. Etäisyydet Chilessä ovat pitkiä, joten yhdellä matkalla ei kannata ahnehtia liiaksi. Jo lentomatka Andien lumisten huippujen yli tekee reissusta unohtumattoman. Tuo ylitys jokaisen tulisi kokea vähintään kerran elämässä.

Chilen viinialueisiin tutustuminen käy toki helposti kotoakin käsin, sillä Alkon Chile-valikoimaan kuuluu peräti yli kolmesataa puna- ja valkoviiniä.

LUE MYÖS!

Kiva kun klikkasit tänne!
Lämpimästi tervetuloa inspiroitumaan viinin ympärillä.