4 hyvää syytä rakastua saksalaiseen

1.9.2020 - Artikkelit|

Jos pidät Riesling-rypäleestä, saksalaiset rieslingit lienevät jo tuttuja viinejä? Moni meistä ihastuu siihen, miten erilaisia – ja ilahduttavan hintaisia – viinejä Saksasta tulee. Kannattaa tutustua avoimin mielin niin Moselin, Rheingaun, Rheinhessenin, Nahen kuin Pfalzinkin tarjontaan.

1) Saksan klassikkoalueilta tulevat Euroopan edullisimmat huippuviinit

Pienikokoinen ja aromaattinen Riesling on tätä nykyä rakastettu rypäle niin viiniammattilaisten kuin viininystävien keskuudessa. Sen suosioon meillä ja maailmalla voi nähdä useita syitä: viinien kirkkaan hedelmäinen olemus, upea happorakenne, maltillinen alkoholipitoisuus, monikäyttöisyys ruokapöydässä sekä klassikkotasolla sangen käypä hinta laatuun nähden. Myös viljelijöiden näkökulmasta Riesling on palkitseva lajike: hallankestävyytensä ansiosta se kukoistaa viileissä ja epävakaissakin oloissa.

Etenkin saksalaisia rieslingejä arvostetaan niiden hienon hapokkuuden ja omaleimaisuuden vuoksi. Ranskan ja Italian varjoon monesti jäävän viinimaan Riesling-alueista tunnetuimpia ovat Mosel, Rheingau, Rheinhessen, Pfalz ja Nahe. Näistä jokaisella on omat leimalliset piirteensä, joskin erot myös alueiden tarhojen kesken voivat olla valtavia.

Moselin rieslingit ovat joukon kepeimpiä ja vähäalkoholisimpia. Niissä on rapsakkaa hapokkuutta, hienostunutta mineraalisuutta sekä kukkeaa, jäljittelemättömän kiehtovaa aromaattisuutta. Rheingausta puolestaan tulee teräksisiä, jäntevän sitruunaisia Riesling-viinejä, jotka moselilaisten tapaan kehittyvät suotuisasti kellarissa.

Rheinhessen, tuo Liebfraumilchin kaltaisten halpojen ja makeahkojen lipittelyviinien aikoinaan tahraama alue, elää laadullista kukoistuskautta. Sen Riesling-viineistä kerrotaan jäljempänä tässä artikkelissa. Pfalzin viinejä puolestaan rakastavat täyteläisen ja mausteisen kuivan rieslingin ystävät. Myös lukuisten eri maaperien täplittämä Nahe osuu monen Riesling-fanin makuhermoon.

Saksan parhaiden tarhojen viinit on merkitty Grosses Gewächs -viineiksi. Näiden huipputarhojen kuivia rieslingejä voi ostaa ällistyttävän edulliseen hintaan esimerkiksi Ranskan Bourgognen Grand Cru -punaviineihin ja Bordeaux’n arvostetuimpien kasvuluokkien viineihin verrattuna.

Saksalaisrieslingit ovat myös gastronomisessa mielessä erittäin monikäyttöisiä. Hapokkuutensa ansiosta ne sopivat tuhdeille saksalaisille perinneherkuille, joiden rasvaisuutta ne leikkaavat. Kuiva tai kuivahko riesling maistuu yhtä hyvin äyriäisten, kalojen kuin vaalean lihan kanssa. Jäännössokeri tekee rieslingeistä loisteliaita kumppaneita myös hapanimelille ja maltillisen tulisille ruoille sekä savu- ja graavikaloille. Rieslingit ovat vegetaristienkin suosiossa, sillä raikkaudessaan ne sopivat monenlaisille kasvisruoille. Makeaa rieslingiä taas nautitaan perinteisesti hanhenmaksan ja sinihomejuuston kanssa.

2) Mosel on monelle ykkönen

Viinimieltymykset ovat pitkälti makuasioita, mutta moni saksalaisviinien ystävä tuntuu vannovan Moselin nimiin. Myös lukuisten ammattilaisten mielestä maailman hienoimmat klassiset rieslingit tulevat tältä Mosel-, Saar- ja Ruwer-jokien halkomalta jyrkkärinteiseltä alueelta, jonka tarhoista yli 60 prosenttia kasvaa Rieslingiä.

Vaikka Moselin rieslingit tarjoavat elämyksiä rutikuivasta makeaan, ja eurooppalaisten klassikkoalueiden mittapuulla edullisesti, niiden tunnettuudessa on silti petrattavaa. Myös viinien monimutkainen luokitusjärjestelmä – Qualitätswein, Prädikatswein ja VDP pääluokkinaan – saattaa karkottaa etenkin saksan kieltä taitamattomat. Vai mitä sanotte seuraavasta?

Kuusiportaisen Prädikatswein-laatuluokituksen alkupään kepeät ja vähäalkoholiset Kabinett-viinit ovat tyypillisesti puolikuivia, joskin täysin kuiviakin löytyy. Hieman kypsemmistä rypäleistä tehdyt Spätlese-viinit ovat runsaampia, alkoholisempia ja monesti Kabinett-rieslingejä makeampia. Hyvin kypsien rypäleiden intensiiviset Auslese-viinit voivat olla mitä vain kuivan ja makean väliltä, kun taas Beerenauslese ja Trockenbeerenauslese ovat kategorioita erittäin makeille jälkiruokaviineille. Hännänhuippuna ovat makeat jääviinit (Eiswein), jotka on tehty köynnöksiin jäätyneistä rypäleistä.

Alueen viinit ovat niin hapokkaita, että rutikuivilta tuntuvissa Kabinett-viineissä voi tosiasiassa olla kymmenenkin grammaa jäännössokeria. Moselin kabinetteille on myös tyypillistä tavanomaista alempi alkoholipitoisuus. Siksi ne soveltuvat erinomaisesti ruokaviineiksi.

Moselin nimekkäimpiin – ja koko Saksan kansainvälisesti tunnetuimpiin – tuottajiin lukeutuva Ernst Loosen valmistaa Dr. Loosen -valkoviinejään historiallisten huipputarhojensa rypäleistä. Nuoremman polven ykkösnimiä on Axel Pauly, jonka mutkaton Freeclimber Riesling on hyvä esimerkki puolikuivasta, hapokkuudellaan hurmaavasta moselilaisesta. Pöytään savulohta ja pottua, sushia tai sashimia, tai vaikkapa tulinen simpukkakasari – nautinto on täydellinen!

3) Rheingau ja Rheinhessen – Reinin jokilaakson helmet

Wiesbadenin kaupungin länsi- ja itäpuolilla levittäytyvä Rheingau on tunnettu rieslingeistään jo pitkään. Vaikka alueen viinien makuprofiili luonnollisesti vaihtelee kasvupaikan mukaan, voidaan sanoa, että Rheingaun rieslingit puhuttelevat jäntevän teräksisistä ja reippaan sitruksisista kuivista valkoviineistä pitäviä viininystäviä. Alueen parhaat viinit myös ikääntyvät hienosti.

Rheingausta tuleva Kaufmann Hattenheim Riesling Trocken on vakuuttava yhdistelmä klassisia Riesling-aromeja kuten aprikoosia, sitrushedelmiä ja yrttejä. Mineraalisella olemuksellaan ja hapoillaan hurmaava luomuviini saattelee niin kala- ja kasvisherkut, vaaleasta lihasta tehdyt ruoat kuin juustotkin. Mies viinin takana, Urban Kaufmann, valmisti ennen viinintekijäksi ryhtymistään Appenzeller-juustoa Sveitsissä.

Heti Rheingaun eteläpuolelta alkaa trendikäs Rheinhessen, joka tuottaa mielenkiintoisia viinejä. Vaikka alue on jo pitkään tunnettu Kellerin ja Wittmannin kaltaisista huippunimistään, varttuneemman polven mielikuvaa Rheinhessenistä saattavat yhä vääristää takavuosien mitättömät bulkkiviinit. Tämän päivän Rheinhessen tarjoaa usein mainiota vastinetta rahalle.

Nykypolven osaamista esittelee onnistuneesti Dreissigacker Organic Riesling. Ikäluokkansa tunnetuimpiin viinintekijöihin kuuluvan Jochen Dreissigackerin viini on onnistunut kokonaisuus herkullista hedelmäisyyttä, happoja ja kukkaisia vivahteita. Sen kanssa maistuvat vaikkapa voimakasaromiset, aasialaisittainkin maustetut, kala- ja äyriäisherkut.

4) Pfalz ja Nahe – runsaamman tyylin ystäville

Lämmin ja aurinkoinen, Ranskan rajalle asti ulottuva Pfalz on niin ikään rieslingeistään tunnettu viinialue heti Rheinhessenin eteläpuolella. Pfalzin rieslingit ovat tyypillisesti melko täyteläisiä ja mausteisia, jopa eksoottisen hedelmäisiä valkoviinejä, joissa tuntuu bitterinen puraisu.

Jo neljä vuosisataa viiniä tehneen Anselmannin viinitalon Anselmann Classic Riesling on oiva esimerkki pfalzilaisesta osaamisesta: runsaan aromaattinen ja silti raikas, veden kielelle herauttava riesling. Jos kelit vielä suosivat grillaamista, tämä viini istuu niin grillikasvisten kuin -kalojenkin seuraan. Erinomainen valinta myös salaateille, wokeille ja pastoille sekä blineille syyssienten kera.

Myös Nahe-joen mukaan nimetyn, Rheinhessenistä länteen sijaitsevan Nahen viinialueen moniulotteisista rieslingeistä löytyy eleganttia mausteisuutta, kypsää persikkaa – sekä uskomattoman paljon varianssia: alueella on niin valtava kirjo erilaisia maaperiä! Pfalzin rieslingeihin verrattuna Nahen viinit ovat yleensä keskitäyteläisiä.

Hyvää rieslingiä tehdään toki muuallakin. Vaikka Stuttgartin etelä- ja pohjoispuolelle levittäytyvä laaja Württembergin viinialue tunnetaan ensi sijassa punaviineistään, alueella tehdään tätä nykyä myös kunnianhimoisia rieslingejä. Erlenbacher Kayberg Riesling on kuivahko, hennon kukkea ja raikasta aprikoosia uhkuva viini, joka sopii erinomaisesti mausteisille itäisen Välimeren ja Pohjois-Afrikan kasvisherkuille sekä kepeille kala-, kana- ja kasvisruoille.

PIDÄT VARMASTI MYÖS NÄISTÄ!

Mahtavaa kun eksyit tänne!
Lämpimästi tervetuloa inspiroitumaan viinin ympärillä.